Hevosen klippaaminen
Ennen hevosesi klippaamista, voit miettiä muutamia asioita, sillä läheskään kaikkia hevosia ei tarvitse klipata. Alla olevien kysymysten perusteella voit päättää haluatko klipata hevosesi ja millainen klippausmalli sopisi hevosellesi parhaiten.
- Kuinka usein ratsastat hevosesi hikiseksi?
- Onko hevosesi suurimman osan päivästä ulkona, mahdollisesti jo heti liikutuksen jälkeen?
- Ratsastatko maneesissa vai enimmäkseen ulkona?
- Mikä tallin lämpötila on?
- Oletko valmis loimittamaan klipattua hevosta enemmän?
Jos päädyt klippaamaan hevosesi, aloita klippaaminen syksyllä, jolloin hevosesi aloittaa talvikarvaan vaihtamisen. Sinun tarvitsee leikata karva muutaman kerran talven aikana, riippuen siitä kuinka nopeaa hevosesi karvankasvu on. Kevään lähestyessä karvan leikkaaminen tulisi lopettaa, sillä klippaaminen saattaa häiritä normaalia karvanvaihtoa, jolloin tuloksena on huono kesäkarva. Voit lukea lisää erilaisista klippausmalleista alta.
Kokoklippaus
Koko hevonen klipataan. Tästä klippausmallista löytyy useita muunnoksia, mutta jalkoihin ja satulan kohtaan jätetään vähän karvaa. Pään karvat leikataan suitsien sivuhihnojen linjoja myötäillen.
Puoliklippaus
Hevosen kaula, lapojen alue, etujalat ja puolet kyljistä leikataan (voit piirtää vinon linjan säästä hevosen nivusiin).
Loimiklippaus
Hevonen klipataan niin, että karvoista jää kuin loimi tai viltti hevosen selkään. Jalkojen karvat säästetään.
Hunter-klippaus
Koko hevosen vartalo klipataan. Pää, jalat sekä satulan alue satulahuovan mallisesti jätetään leikkaamatta.
Chaser-/Trace-klippaus
Hevoseen klipataan raita kurkusta, kaulan alaosasta, kylkien alaosaa pitkin aina reisilihasten alaosaan asti. Tämä klippausmalli ei vaadi paljoa loimitusta, koska niin vähän karvaa leikataan.
Islantilainen klippaus
Turkki poistetaan vain kaulasta ja ryntäistä, joista hevonen hikoilee eniten. Tällä klippausmallilla hevonen pärjää myös paljon ulkona ollessaan.
Klippauksen hyvät puolet
- Hevonen hikoilee vähemmän ja useat hevoset myös piristyvät ja tulevat valppaammiksi klippauksen jälkeen.
- Hevosen hikoillessa, se myös kuivuu nopeammin.
- Hevonen on helpompi pitää puhtaana.
Toimi näin
Turvallisuus on tärkeintä! Klippaus on parempi tehdä kahdestaan. Hevosen tulisi seistä kuivalla alustalla, älä klippaa hevosta märässä vesiboksissa, sillä vesi ja sähkö eivät sovi yhteen. Käytä aina ylikuumenemissuojattua laitetta, joka lopettaa toimintansa heti jos siihen tulee jotain vikaa. Katso ettei virtajohto ole maassa niin, että hevonen voisi astua sen päälle.
Öljyä kone ja terät ennen kuin aloitat ja aika ajoin myös klippauksen aikana. Kuuntele koneen ääntä, jotta huomaat äänentason muutokset, leikkuu voi olla liian raskasta ja kone voi ylikuumentua. Kokeile etteivät terät tunnu lämpimiltä ja polta hevosta. On myös tärkeää huolehtia terien terävyydestä, sillä tylppä terä voi nipistää hevosta. Anna koneen välillä jäähtyä.
Totuta hevonen ensin koneen ääneen. Jos ääni pelottaa hevosesta, voit laittaa sille pumpulia korviin. Laita sitten klipperi hevosen kylkeä vasten, jotta se voi tuntea klipperin värinän. Jos tämä sujuu hienosti, voit aloittaa klippaamisen.
Leikkaa aina vastakarvaan, pitkin tasaisin vedoin, saadaksesi siistin lopputuloksen. Tyylikkään klippauksen aikaansaaminen vaatii aikaa ja opettelua. Voit piirtää klippausrajat liidulla tai vesiliukoisella tussilla, jotta saat helpommin siistit rajat ja paremman lopputuloksen.
Klippereitä löytyy joka lähtöön. Klipperin hyviä ominaisuuksia ovat kevyt paino ja hiljainen moottoriääni. Markkinoilta löytyy sekä akkukäyttöisiä, että johdollisia klippereitä. Akkukäyttöiset ovat usein tasaisempia ja hiljaisempia, joten ne voivat sopia paremmin herkille hevosille. Verkkovirralla toimivien koneiden etu on, että ne ovat usein tehokkaampia ja sinun ei tarvitse murehtia akun kestävyydestä.
Tärkeä muistaa
Klipattu hevonen on paljon herkempi hiertymille, joita voivat aiheuttaa esimerkiksi loimet tai satula. Huolehdi että hevosella on hyvin istuvat varusteet. Karvakiilto voi vähentää hiertymien syntymistä.